Kirjaudu

Reilu viikko sitten Pelastusalan naiset ry sai tiedon emergencyservicestoo Instagram-tilistä. Olemme surullisina seuranneet, kuinka sivustolle on lyhyessä ajassa tullut jo kymmeniä kertomuksia monenlaisista häirintätapauksista – suurelta osin seksuaalista häirintää kokeneilta. Kyseessä on todennäköisesti vain jäävuoren huippu. On erittäin huolestuttavaa, että tällainen sivusto on pelastusalalle tarvittu. Häirintää on tiedetty olevan, mutta siihen ei ole puututtu tiukasti ja asiaa otettu riittävällä vakavuudella. Pelastusalan naiset ry. vaatii, että kaikki pelastusalan organisaatiot ottavat asian vakavasti ja ryhtyvät tarvittaviin toimiin häirinnän ennaltaehkäisemiseksi sekä sen lopettamiseksi.
 
On hienoa, että monet organisaatiot ovat vähintäänkin sisäisesti ottaneet asian käsittelyyn ja vakuuttavat nollatoleranssin puolesta. Lisäksi moni organisaatio on tuonut kantansa myös julkisesti esille. Pelkkä asian julistaminen ei kuitenkaan riitä, vaan pelastusalalle on saatava kulttuuri, jossa kukaan ei suvaitse minkäänlaista häirintää. Nyt on aika katsoa peiliin. Voiko pelastusalalla toimivat katsoa peiliin ja todeta toimivansa pelastusalan arvojen mukaisesti – inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti, jos tällaisen annetaan jatkua.

Nollatoleranssin yhteydessä muistutetaan usein uhrien ilmoittamisvelvollisuudesta. On syytä huomioida, että työympäristössä, johon on muotoutunut puuttumattomuuden kulttuuri, missä huonoa käytöstä on saatettu katsoa läpi sormien, on ilmoittamisen kynnys korkealla. Valitettavan monessa tapauksessa esihenkilö on ollut se taho, joka on murtanut ilmoituksen tekijän luottamuksen joko syyllistymällä itse häirintään tai jättämällä ilmoituksen huomioimatta. Pelastusalalla on huolehdittava, että ilmoitusväylät ovat luottamukselliset ja uhrin asemaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota, puuttumatta jättäminen on laitonta. Nollatoleranssi vaatii konkreettista toimintaa toteutuakseen ja johdon tulee näyttää esimerkkiä.
 
Se, että tarinat on kerrottu anonyymeinä, ei tee asiasta yhtään vähemmän huolestuttavaa. On selvää, että häirintää kokeneet eivät halua tai uskalla tuoda leimautumisen pelossa tai muusta syystä nimeään julkisuuteen. Häirintäkokemukset eivät poistu kieltämällä niiden olemassaolo, vertaamalla alaa johonkin toiseen tai trivialisoimalla ongelmaa. Vaikka emergencyservicestoo-tilin häirintäkokemukset ovat pääosin seksuaalisen häirinnän kokemuksia, haluaa Pelastusalan naiset ry muistuttaa myös muista haitallisista häirinnän muodoista; kiusaaminen, vähättely, syrjintä, halveksunta ja vihamielisyys ovat yhtä lailla asioita, joihin pelastusalalla tulee tarttua. Pelastusalan on purettava se ahdas normi, minkä se on ympärilleen muodostanut ja hyväksyä ja tavoitella aidosti monimuotoista yhteisöä, jossa kaikilla jäsenillä on turvallista olla.
 
Suomi ei kamppaile yksin tämän ongelman kanssa. Metoo -kampanja on mennyt läpi eri maiden pelastustoimien, kuten Ruotsissa muutama vuosi sitten. Suomessa pelastusalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimintaohjelma on ollut kesällä lausunnoilla ja se valmistuu syksyllä. Jääkö se vain kuolleeksi kirjaimeksi ja hautautuu mappi ööhön? Vai olisiko se väline, jonka avulla pelastustoimi ryhdistäytyisi ja tekisi pelastusalasta houkuttelevan ja turvallisen toimialan?
 
Kyseessä ei ole sprinttikisa, vaan maraton. Nykyinen kulttuuri ei ole syntynyt hetkessä, eikä sitä kitketä hetkessä. Häirinnän ennaltaehkäisemiseksi tarvitaan nollatoleranssin lisäksi pelisäännöt hyvistä, arvojen mukaisista käytöstavoista, ennalta laaditut menettelytavat koko toimialan laajuisesti, joilla häirintään puututaan johdonmukaisesti ja tehokkaasti. Pelastusalan toimijat tarvitsevat koulutusta häirinnän välttämiseen ja ehkäisemiseen. Esihenkilöt tarvitsevat koulutusta häirinnän havaitsemiseen, selvittämiseen ja poistamiseen.
 
Pelastusalan naiset ry on valmis ryhtymään yhteistyöhön turvallisen pelastusalan puolesta. Tulemme mielellämme mukaan pöytiin keskustelemaan näistä ja tarjoamme asiantuntemustamme pelastusalan käyttöön. Yhdistyksemme tavoitteena on rakentaa tasa-arvoista ja yhdenvertaista pelastustoimea yhdessä muiden toimijoiden kanssa poistamalla alalla olevia rakenteellisia, fyysisiä, psyko-sosiaalisia ja asenteellisia esteitä. Nyt on kyse asenteista. Onko pelastusalalla mitään muuta vaihtoehtoa, kuin lähteä muuttamaan niitä?

Mira Leinonen

puheenjohtaja

Pelastusalan naiset ry

 

Suunnittelemme yhdistyksen hallituksessa innolla tulevaa, kunhan poikkeustila väistyy ja pääsemme takaisin arkeen. Haluamme yhdistyksessä luoda mahdollisuuksia ja kehittää olosuhteita pelastusalan naisille tulevaisuudessa, tasa-arvoisissa olosuhteissa, sukupuolesta riippumatta. Yhdistyksen jäsenet osallistuvat aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin, työryhmiin ja hankkeisiin Suomessa, Pohjoismaissa ja muualla maailmassa, verkostojen kokouksista konferensseihin ja messuihin, joissa meidät nähdään yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa.

Toivomme, että sinä olet myös mukana! Tule jäseneksemme!

Pelastusalan naiset ry:n jäsenenä

• saat vertaistukea
• saat mahdollisuuden tuoda omia näkemyksiäsi esille
• voit osallistua keskusteluun ja vaikuttaa sitä kautta pelastusalalla työskentelevien naisten erityistarpeisiin (esim. raskausaika ja sen tuomat muutokset työssä, oikeakokoiset varusteet jne) 
• saat ajankohtaista tietoa pelastusalalta niin kotimaasta kuin ulkomailtakin
• pääset osallistumaan koulutuksiin
• saat Pelastusalan naiset ry:n sähköisen uutiskirjeen
• olet näköalapaikalla, kun puhutaan Suomen pelastustoimesta ja tasa-arvosta
• voit ottaa meihin yhteyttä tai kysyä apua esim. syrjintätilanteissa - me emme ole ammattiliitto, mutta kuuntelemme ja osaamme ohjata eteenpäin.

Pelastusalan naisten toiminta perustuu siihen, että jokainen jäsen saa mahdollisuuden ilmaista näkemyksensä ja vaikuttaa siten yhdistyksen toimintaan. Meidän jäseneksemme voi tulla kuka tahansa pelastusalalla toimiva henkilö Suomessa, oli kyseessä niin ammatiltaan kuin harrastuksestaan pelastusalalla toimiva henkilö. Pelastusala kattaa niin valtion pelastusviranomaiset, sopimuspalokunnat, pelastuslaitokset aina pelastustoiminnasta onnettomuuksien ehkäisyyn, varautumiseen ja hallintoon. Myös nuohoustoimen edustajat ovat tervetulleita. Jäsenmaksumme on 10€/vuosi.

Yhdistyksemme hyväksyy myös kannatusjäseniä. Kannustusjäsenet haluavat kannatustoiminnallaan edistää pelastusalan tasa-arvoa. Vastineeksi kannatusjäsenet saavat tietoa yhdistyksen kautta pelastusalan tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen. Työnantajaroolissa olevat tahot saavat kannatusjäseninä tietoja siitä, mitä ottaa huomioon ennen naisten rekrytointia pelastusalalle. Näiden tietojen ja parhaiden käytäntöjen avulla voit löytää ratkaisuja, jotta sinun ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan. Yksityishenkilöiden kannatusjäsenmaksu on 100€, yhdistysten/yritysten/muiden toimijoiden 200€.

Visiomme mukaan: ”Pelastustoimi on tasa-arvoinen ja houkutteleva yhteisö.” Pelastusalan naiset ry haluaa omalla työllään avata pelastustointa entistä useammalle henkilölle niin ammatiksi kuin harrastukseksi ja siten kehittää toimialaa.

Jos siis tunnet pelastusalan DNA:n kehossasi ja veressäsi – liity jäseneksi ja lähde mukaan toimintaan!

Jäsenhakemuksen voit tehdä täällä tai ilmoittaudu kannatusjäseneksi tästä linkistä! Hakemukset käsitellään hallituksen kokouksessa, jonka jälkeen saat jäsenmaksuohjeet.

Saimme marraskuussa 2019 iloista postia Patentti- ja rekisterihallituksesta - Pelastusalan naiset ry on nyt virallisesti rekisteröity yhdistys!

Liity nyt jäseneksemme täällä tai ilmoittaudu kannatusjäseneksi tästä linkistä!

Pelastusalan naiset ry:n edeltäjä, pelastusalan naisverkosto on Tiia Tiesmäen vetämän työryhmän johdolla valmistellut verkoston toimintasuunnitelman ja lausuntokierroksen jälkeen se on nyt valmistunut. Verkoston toiminta tulee tulevien vuosien aikana painottumaan vuorovaikutuksen rakentamiseen, verkoston organisoitumiseen ja turvallisuuden luomiseen pelastusalalla. Lisäksi toiminnan painopisteinä ovat muun muassa kaikkien sukupuolien rohkaiseminen pelastusalan eri organisaatiotasoille sekä häirinnän poiskitkeminen pelastusalalla.
 
Verkoston puheenjohtaja kiittää lämpimästi kaikkia toimintasuunnitelmaprosessiin osallistuneita tahoja ja erityisesti Tiia Tiesmäkeä toimintasuunnitelman ansiokkaasta yhteenvetämisestä!

Pelastustoimessa naiset ovat hyvin harvalukuinen joukko, jopa siinä määrin, ettei tarkkoja tilastoja naisten lukumäärästä Suomen pelastustoimessa tiedetä. On tärkeää, että pelastustoimessa työskentelevät henkilöt edustavat suomalaisen yhteiskunnan väestöpohjaa ja toimivat keskenään yhdenvertaisesti. 

Pelastustoimen naiset ry:n avulla on tarkoitus edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa pelastustoimessa sekä tehdä pelastustoimi houkuttelevammaksi toimintakentäksi naisille. Kansainvälisenä kontaktipisteenä toimii CTIF:n alaisuudessa toimiva ”Women in Fire and Rescue Services”, joka edistää ja tutkii naisten asemaa pelastustoimessa kansainvälisellä tasolla tekemällä tutkimuksia ja suosituksia sekä jakamalla parhaita käytäntöjä. 

”Pelastustoimi on tasa-arvoinen ja houkutteleva yhteisö.”

Kumppanuusverkosto

SPEK – Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

SPAL- Suomen pelastusalan ammattilaiset

SPPL -Suomen Palopäällystöliitto

CTIF Pelastusalan naiset -komissio - CTIF Women in Fire and Rescue Service

Ensimmäinen pelastusalan naisverkoston kokous pidettiin keväällä 2015, minkä jälkeen toimintamallia- ja suunnitelmaa valmisteltiin. Verkosto järjesti yhteistyökumppaniensa kanssa tapaamisia ja edisti keskustelua mm. sosiaalisessa mediassa. Verkosto päätti järjestäytyä yhdistykseksi 26.4.2019 pidetyssä kokouksessa.