| Historia >> |
|
Tälle sivulle on kerätty aikajärjestyksessä pelastusalan naisten -sivustolla aikaisemmin julkaistuja tekstejä. |
|
21.12.2021 Tammikuussa 2022 pidetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille. Tähän asti kuntien vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueella on itsehallinto ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto. Pelastusalan naiset ry on koonnut aluevaalitavoitteet, joiden kautta pelastusalaa pyritään kehittämään entistä paremmaksi työyhteisöksi. Häirintä- ja syrjintävapaa pelastustoimi Pelastusalalla esiintyy häirintää ja syrjintää eri muodoissa. Pelastusalalla kaikkien on voitava työskennellä ja toimia turvallisesti. Parannettava pelastusalan vetovoimaa Pelastusala on segregoitunut toimiala, ala tarvitsee yhteensä 2500 pelastajaa lisää vuoteen 2030 mennessä. Pelastusalan vetovoimaa työnantajana on kehitettävä kaikkien väestöryhmien silmissä. Työolot ja palkkaus tasa-arvoisiksi pelastuslaitoksilla Paloasematilat ja pelastustoiminnan vaatimat varusteet on järjestettävä eri sukupuolet huomioivalla tavalla. Pelastusalalla on havaittu alan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimintaohjelman mukaan sukupuolten välillä palkkaeroja, ne on korjattava tasa-arvolain mukaisiksi. Lakisääteiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat kuntoon pelastuslaitoksilla Pelastuslaitoksilla on oltava omaan toimintaansa kuvaavat ja kohdennetut tasa-arvo- jayhdenvertaisuussuunnitelmat hyvinvointialueilla. |
|
Tiedote 17.12.2021 Pelastusalan naiset ry tilasi alkusyksystä 2021 opinnäytetyön, jonka aiheena on seksuaalinen häirintä sopimuspalokunnissa. Loka-marraskuun taitteessa vastattavana olleesta kyselystä on valmistunut alustavia tuloksia. Opinnäytetyö on suurelta osin kesken ja sen suunniteltu valmistumisajankohta on toukokuussa 2022. Sähköisesti toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi 1295 sopimuspalokuntalaista. Vastaajat olivat 16–79-vuotiaita ja heistä 21 % oli kokenut häirintää. Eniten häirintää kokeneita oli 20–34-vuotiaissa vastaajissa. Häirintää kokeneista noin neljäsosa eli 73 henkilöä oli miehiä, 2 henkilöä ilmoitti sukupuolekseen muu ja loput 206 häirintää kokenutta henkilöä olivat naisia. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa selvitys seksuaalisen häirinnän määrästä ja laadusta sopimuspalokunnissa, jotta saadaan konkreettista tietoa nykytilasta esimerkiksi toimintamallien ja ennaltaehkäisykeinojen määrittämistä ja kehittämistä varten. Seksuaalisen häirinnän kitkeminen on tärkeää myös alan tulevaisuuden ja vetovoiman kannalta, sillä pelastusalan on oltava turvallinen toimintaympäristö kaikille siinä jo toimiville, mutta myös tuleville sukupolville. Haluamme yhdessä mahdollistaa niin meille aikuisille kuin lapsille ja nuorillekin turvallisen ja tasa-arvoisen toimintaympäristön harrastamiseen, jotta meillä on tulevaisuudessakin niin pelastusalan ammattilaisia kuin sopimuspalokuntalaisia. Kyselyllä selvitettiin sopimuspalokuntalaisten omakohtaisia kokemuksiaOpinnäytetyötä varten tehdyssä kyselyssä tiedusteltiin viime vuosien aikana koettua seksuaalista häirintää. Seksuaaliseksi häirinnäksi voidaan lukea mm. sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet, härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset, pornoaineistot, seksuaalisesti värittyneet kirjeet, sähköpostit, tekstiviestit tai puhelinsoitot, fyysinen koskettelu, sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset sekä raiskaus tai sen yritys. Kyselyyn saatujen vastauksien perusteella pelastusalalla koetetaan seksuaalista häirintää eri muodoissa. Alustavien vastauksien perusteella häirintää on koettu alkaen vakavimmasta: raiskatuksi on tullut 7 henkilöä ja raiskausyrityksen kohteeksi on joutunut 11 henkilöä. Sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevia ehdotuksia kertoo kokeneensa 77 henkilöä, sukupuolisesti vihjailevia eleitä tai ilmeitä on kohdannut 153 henkilöä. Yhteensä häirintätapauksia kyselyssä tuli ilmi 836 kappaletta. Näistä ”vain” 244 oli härskejä puheita tai vitsejä, joita osa vastaajista kuitenkaan ei vapaiden vastausten perusteella kokenut häirinnäksi, mutta oli vastannut kokemakseen, koska ne tässä kyselyssä häirinnäksi laskettaviin asioihin oli lueteltuna. Opinnäytetyössä käsitellään erikseen seksuaalisen häirinnän eri muotoja. On tärkeää jäsentää seksuaalisen häirinnän eri muodot ja tehdä ero sen välillä, mikä on epäasiallista käytöstä ja milloin kyseessä on vakavat, ihmisen fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen liittyvät vakavat rikokset. Tämä auttaa ennaltaehkäisemään ilmiötä. Lotta Kärkölän opinnäytetyö siirtyy nyt tuloksien analysointivaiheeseen. Opinnäytetyön tärkein painopiste tulee olemaan ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä ja niiden jalkauttamisessa sopimuspalokuntasektorille. Lisätiedot opinnäytetyöstä: Lotta Kärkölä, Sosionomiopiskelija SAMK Mira Leinonen, Pelastusalan Naiset ry:n puheenjohtaja |
|
Arvoisat Pelastustoimen naisverkoston puuhanaiset, verkoston jäsenet Samalla otan oikeuden ilmoittautua myös jäseneksi tähän verkostoon, joka on tarkoitettu kaikille pelastustoimessa toimiville henkilöille, jotka haluavat olla mukana edistämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta pelastustoimessa sekä olla mukana pohtimassa keinoja, joilla pelastustoimen toimijakenttä saadaan edustamaan entistä enemmän väestöpohjaa. Näitten tavoitteiden edistämisessä haluan olla, teidän kansliapäällikkönänne, mukana. Suomessa pelastustoimen asioista vastaavana ministerinä on ollut useita naisia. Kansliapäällikkönä olen itse saanut jatkaa työtä Ritva Viljasen jäljiltä. Nyt haaste onkin saada koko pelastustoimi mukaan ns. naisistumaan. Palokunnat/pelastustoimi kaiken kaikkiaan kun on edelleen miesvaltaista. Naisten osuus on merkittävästi pienempi kuin esimerkiksi poliisissa tai puolustusvoimissa. Paljon tehtävää naisten aseman parantamiseksi siis on, sillä naisilla olisi paljon annettavaa, paitsi osaamista myös laajempaa näkökulmaa asioihin. Naisten osaaminen olisi erittäin toivottavaa esimerkiksi monikulttuurisuuteen liittyvien haasteiden voittamisessa. Huomion arvoista on myös se, että pelastustoimeen liittyviä väitöskirjoja on syntynyt myös naisten toimesta. Koen tärkeäksi, että pelastustoimessa työskentelevät henkilöt edustavat suomalaisen yhteiskunnan väestöpohjaa ja toimivat keskenään yhdenvertaisesti. Hienoa on myös se, että olette osa kansainvälistä naisverkostoa ”Women in Fire and Rescue Services”. Koko turvallisuuskenttä globaalissa maailmassa tarvitsee kansainvälistä yhteistyötä, tietojen vaihtoa ja hyvien käytäntöjen vaihtoa. Esitän pelastustoimen naisverkostolle kutsun sisäministeriön vieraaksi joko pitämään seminaaria tai kokousta. Hyvää seminaaripäivää ja laittakaa verkosto toimimaan! |