Kirjaudu

8.3.2024

Naistenpäivän kunniaksi haluamme nostaa esiin naisia eri pelastustoimen tehtävissä. Kiitos kaikille, jotka halusitte tuoda esiin sitä, missä kaikkialla naiset tällä hetkellä pelastustoimessa työskentelevät!

Nimi: Nina Aronen

Asemasi / työsi pelastusalalla: Järjestöohjaaja, Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry

Miten olet päätynyt nykyiseen työtehtävään/rooliin: Omaan vahvan nuorisojärjestö taustan, ja sen myötä järjestötuntemuksen vapaaehtoistoiminnassa. Kun LSPeL haki keväällä 2021 uutta järjestöohjaajaa, en epäillyt hetkeäkään hakea. Ajatus omien harrastuksien ja mielenkiinnonkohteiden yhdistämisestä työssä tuntui kortilta, joka oli katsottava.

Mitä aikaisempaa kokemusta sinulla on pelastusalalta: Pelastusala voidaan mieltää koskevan suoraviivaisesti viranomaistoimintaa, mutta ainakin näin rajapinnassa toimivan toimihenkilön näkökulmasta se on paljon muutakin. Oma kokemukseni pohjautuu vapaaehtoistoimintaan sopimuspalokunnassa eri rooleissa nuorisosta miehistöön.

Mikä alalla on parasta: Pelastusalan moninaisuus on mielestäni alan suuri rikkaus - halu ja mahdollisuus auttaa yhdistää toimijoita yli kaikkien rajojen. Pelastusalan parissa toimivat niin viranomaiset, järjestöt, vapaaehtoiset kuin yhdistyksetkin. Kaikilla on paikkansa ja kaikkia tarvitaan. Parasta on myös toiminnan jatkuva kehittyminen, ja monipuolisuus sekä sen parissa työskentelevät ja toimivat ihmiset. Toimintaa on jokaisena päivänä vuodessa, kaikkina vuorokauden aikoina, maalla, merellä ja ilmassa. Pelastusalalla on varmasti jokaiselle jotakin.

Mitä alalla tulisi kehittää: Kannustamisen ja kiittämisen kulttuuria. Me suomalaiset emme liiemmin kiitoksia päivän päätteeksi lausu, joten tämä taitaa olla ihan yleinen kehittymisen paikka. Useamminkin voisi olla hyvä sanoa "Hienoa työtä!", tai "Hyvin meni!".

Nimi: Annica Maijala

Asemasi / työsi pelastusalalla: Perustason ensihoitaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. Työkokemus 12 vuotta

Miten olet päätynyt nykyiseen työtehtävään/rooliin: Pienenä asuttiin Piikkiön paloasemalla, johon oli tehty asuintilat. Siellä seurasin hälytysosaston harjoituksia. Siitä se ajatus sitten lähti, että haluan toimia isona ensihoitajana. Samalla lähdin palokuntatoimintaan mukaan, kun täytin 7 vuotta.

Mitä aikaisempaa kokemusta sinulla on pelastusalalta: Olen ollut VPK-toiminnassa mukana 24 vuotta. Tästä 17 vuotta hälytystoiminnassa. Aloitin 15-vuotiaana hälytysosastossa tittelillä sammutusmiesharjoittelijana. Siitä lähtien olen käynyt useat kurssit läpi ja nykyään toimin hälytysosastossamme yhtenä ryhmänjohtajana ja tänä vuonna on tarkoitus käydä savusukelluskurssi. Toimin myös meidän nuoriso-osastomme johtajana sekä hallituksen ensimmäisenä varajäsenenä.

Mikä alalla on parasta: Parasta on yhteisöllisyys, työkaverit ja se kuinka saa tehdä juuri sitä työtä, josta pitää. Alalla on paljon vaihtoehtoja, mihin erikoistua. Myöskin työn iso vaihtelevuus. Parasta on, ettei ole yhtään samanlaista päivää. Työssä saa myös nähdä oman työnsä kädenjälki - niin potilaan hoidossa kuin pelastusyksikön johtotehtävissä.

Mitä alalla tulisi kehittää: Työturvallisuutta varusteissa. Aina ei ihan löydy optimaalista työasua naisille varsinkaan pelastustyössä. Ensihoidossa se on helpompaa, kun on myös naistenmalleja vaatteissa. Pelastuspuolelta ei ainakaan itselläni ole hirveästi kokemusta naistenmallin haalareista tai muistakaan asuista, joita tehtävillä mahdollisesti tarvitaan. Ja ihan yleisesti työturvallisuutta ei voi liikaa korostaa. Se on iso osa tätä työtä.

Nimi: Marjo Oksanen

Asemasi / työsi pelastusalalla: Riskienhallintapäällikkö

Miten olet päätynyt nykyiseen työtehtävään/rooliin: Olen alun perin tullut alalle palotarkastajaksi. Siitä olen siirtynyt esihenkilötehtäviin paloinsinööriksi ja sen jälkeen nykyiseen tehtävääni.

Mitä aikaisempaa kokemusta sinulla on pelastusalalta: Tehdaspalokuntatoiminta näkyi lapsuuden ympäristössäni ja kodissani. Ennen tuloani pelastusalalle olin tehtävissä, jossa tehtiin yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa.

Mikä alalla on parasta: Yhteistyö ja yhteenkuuluvuus.

Mitä alalla tulisi kehittää: Eri ammattien ja tehtävien arvostusta.

Nimi: Mervi Parviainen

Asemasi / työsi pelastusalalla: Rehtori Pelastusopisto

Miten olet päätynyt nykyiseen työtehtävään/rooliin: Ei ollut mitenkään suunniteltu juttu. Olen tullut Pelastusopistolle vuonna 2006 hallinnon ja johtamisen yliopettajaksi. Olen toiminut myös yksikönpäällikkönä ja koulutusjohtajana. Syksystä 2011 olen ollut rehtorina.

Mitä aikaisempaa kokemusta sinulla on pelastusalalta: Olen seurannut ns. keittiön pöydän ääressä pelastustoimea tiiviisti vuodesta 2000. ”Sukurasitustakin” on, vaarini on ollut aikanaan luovutetun Karjalan alueella palopäällikkönä, ja sukua on ollut mukana myös sopimuspalokuntatoiminnassa.

Mikä alalla on parasta: Aito ihmisten auttamisen halu. Teemme yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja merkittävää työtä.

Mitä alalla tulisi kehittää: Yhteisen ymmärryksen hakemista ja alan yhtenäisyyden luomista. Välillä tuntuu, että jokaisella toimijalla on oma agendansa. Ja jopa omat käsitteensä ja sanastonsa.

Nimi: Hanne Reiman

Asemasi / työsi pelastusalalla: Palomestari

Miten olet päätynyt nykyiseen työtehtävään/rooliin: Lähdin opiskelemaan alaa kenttämestarin työ haaveenani ja suuntasin opintoja mahdollisimman paljon sitä kohti. Vuonna 2009 aukesi paikka Pirkanmaan pelastuslaitokselle, mistä alkaen olen pääsääntöisesti kyseisessä tehtävässä toiminut.

Mitä aikaisempaa kokemusta sinulla on pelastusalalta: Opiskelujen ohessa pääasiassa onnettomuuksien ennaltaehkäisyn töitä sekä palomestarin tehtävänkuvaan tutustumista työskennellen yhteensä kolmella eri pelastuslaitoksella. Aivan ensimmäinen kosketuspinta alaan on kuitenkin sopimuspalokuntatoiminnasta, jossa olin mukana muutamia vuosia.

Mikä alalla on parasta: Työyhteisö ja työn luonteessa nopeatempoisuus sekä konkreettinen auttamisen mahdollisuus.

Mitä alalla tulisi kehittää: Vielä nykyistäkin enemmän pelastuslaitosten välistä ajatustenvaihtoa ja yhteistyötä hyödyntäen sitä mm. toiminnan suunnittelun tehostamiseen ja tasalaatuisemman palvelun tuottamiseen.

Nimi: Niina Sairila                 

Asemasi / työsi pelastusalalla: Hätäkeskuspäivystäjä, Turun hätäkeskus

Miten olet päätynyt nykyiseen työtehtävään/rooliin: Olen valmistunut jouluna 2022 Pelastusopiston kurssilta, päivystäjän ammatti on ollut pitkäaikainen haaveeni.

Mitä aikaisempaa kokemusta sinulla on pelastusalalta: Minulla on 18 vuoden sairaanhoitaja tausta, joista 10 vuotta tein Puolustusvoimilla töitä. Olen myös aktiivinen sopimuspalokunnan palokuntanaistoiminnassa.

Mikä alalla on parasta: Viranomaisyhteistyö, kun saat ilmoittajalta tietoa ja saadaan yhdessä ilmoittajan ja poliisin kanssa rosvo kiinni itseteossa tai rattijuoppo tavoitetaan. Saat auttaa synnyttävää äitiä ja vauva itkee puhelun päätteeksi. Apu lähtee ajallaan ja saan antaa ohjeita auttajalle, jotta sairaskohtauksen saanut tai vakavasti loukkaantunut saadaan sairaalan. Saan puhutettua palavasta talosta henkilöt suojaan odottamaan palokuntaa, jonka olen hälyttänyt.

Mitä alalla tulisi kehittää: Riittävät resurssit ja työhyvinvointiin kiinnittäminen mm. työvuorosuunnittelu, jotta päivystäjät jaksavat vaativassa ja henkisesti raskaassa työssä.

Nimi: Ira Pasi

Asemasi / työsi pelastusalalla: projektipäällikkö sisäministeriössä (hankkeessa Omatoiminen varautuminen poikkeusoloihin – Hanke ohjeiden laatimiseksi)

Miten olet päätynyt nykyiseen työtehtävään/rooliin: vuonna 2022 sisäministeriö etsi väestönsuojiin perehtynyttä henkilöä aiemman hankkeen projektipäälliköksi. Alan asiantuntijoita ei ollut varsinkaan aiemmin kovin paljon. Tämä tehtävä oli tässä ajassa sellainen, josta ei voinut kieltäytyä. Enkä ole päätöstä katunut.

Mitä aikaisempaa kokemusta sinulla on pelastusalalta: vuonna 2007 hakeuduin työtehtäviin pelastusalalle Kaakkois-Suomen pelastusalanliittoon turvallisuusasiantuntijaksi ja kymmenen vuotta myöhemmin jatkoin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä. Sitä ennen olin työskennellyt pk-sektorilla laatu, ympäristö ja turvallisuusasioiden parissa. Pelastusalalla erityisosaamiseni on organisaatioiden ja kansalaisten omatoiminen varautuminen. Aihealueeseen kuuluu myös väestönsuojelu ja väestönsuojat. Olen työssäni toiminut asiantuntijana, kouluttajana sekä laatinut oppaita ja ohjeita. Olen ammatillisesti utelias ja haluan selvittää asioita, joihin ei välttämättä ole selkeää vastausta. Tutkimustyö ja erilaiset kyselyt ovatkin avartaneet näkemystä ja lisänneet ymmärrystä, miksi ja miten ihmiset toimivat. Tiedolla johtaminen edellyttää, että ymmärtää kuinka saadaan organisaatiot ja kansalaiset toteuttamaan asioita. Parasta työssäni on viestiä asiasta kulloisellekin kohderyhmälle tärkeistä asioista selkeästi, ymmärrettävästi ja sisältäen viestin ”miksi”. Parhaan palkkion saan työstäni, kun näen kohderyhmällä ”lampun syttyvän” ja johtavan käytännön toimiin kohteessa. Juuri siksi tätä työtä teen.

Mikä alalla on parasta: Turvallisuusasiat olivat alalle hakeutuessa ja on edelleen lähellä sydäntäni. Haluan tehdä oman osani siitä, että Suomi on maailman turvallisin maa. Käytännössä kaikki alalla toimivat ovat mukana suurella sydämellä, ja turvallisuus on meille kaikille tärkeää. On suuri ilo työskennellä alalla, joilla on aidosti sama perimmäinen tavoite ja tehdään töitä yhdessä sen eteen.

Mitä alalla tulisi kehittää: Pelastusala on monelta osin karskia työtä ja vaatii kovaa luonnetta. Alalla on totuttu puhumaan suoraan ja käyttämään kovaakin kieltä. Alan keskusteluihin eksyy joskus huonoa käytöstä, joka syö omaa uskottavuuttamme. Asioista tuleekin voida puhua suoraan, mutta kaikkia osapuolia kunnioittaen. Teemme tärkeää työtä suurella sydämellä. Kunnioitus ansaitaan kunnioittamalla ensin muita. Jokaisella on siinä oma vastuu.